Lakon piirissä on suurin osa yliopiston henkilöstöstä. Lakko siirtää esimerkiksi yliopiston opiskelijoiden tenttejä.
Aamulehti
Tampereen yliopistolla pidetään keskiviikkona 7. toukokuuta vuorokauden kestävä lakko.
Lakon piirissä on koko yliopiston henkilöstö pois lukien ne tehtävät, jotka on rajattu lakon ulkopuolelle. Tampereen yliopiston henkilöstöpalvelut-yksikön johtaja Tiina Huttunen kertoo Aamulehdelle viestitse, että Tampereen yliopistossa työskentelee tällä hetkellä noin 4 300 työntekijää.
”Saadun lakkovaroituksen perusteella yliopistotyönantaja olettaa, että koko henkilöstö on lakon piirissä. Yliopisto työnantajana ei kuitenkaan ole asettanut henkilöstölle työsulkua”, Huttunen viestittää.
Yliopiston henkilöstöstä noin 3 100 työskentelee opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtävissä ja 1 100 muun asiantuntija- ja tukihenkilöstön tehtävissä. Tampereen yliopiston normaalikoululla työntekijöitä on noin 100.
Vaikutuksia perusopetukseen
Lakolla on vaikutuksia myös Tampereen yliopiston normaalikoulun toimintaan. Keskiviikkona 7. toukokuuta perusopetuksen koulutyö keskeytetään lakon vuoksi.
1.–9. luokan oppilailla ei ole keskiviikkona koulupäivää. Lukiolaisilla ei ole kyseisenä päivänä läsnäoloa vaativaa opetusta koululla, vaan he opiskelevat itsenäisesti. Perusopetuksen osalta lakko koskettaa 667 oppilasta. Lukiossa opiskelijoita on 252.
Lakko koskee Normaalikoulun opetushenkilöstöä, koulunkäynninohjaajia sekä kouluhallinnon ja tukipalveluiden työntekijöitä.
Tenttejä perutaan
Huttusen mukaan työnantaja olettaa, että lakkopäivälle ajoittuva opetus yliopistolla peruuntuu. Kyseisen päivän tenttitilaisuudet on myös peruttu ja uudet, korvaavat tenttiajankohdat ilmoitetaan lakon jälkeen.
”Sähköinen tenttiminen exam-tiloissa on mahdollista, joten myös valtakunnalliseen erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikuulusteluun osallistuminen onnistuu Tampereen yliopistolla.”
Opiskelijoille viestitään tenteistä vielä tänään tiistaina 6. toukokuuta muun muassa opiskelijoiden intranetin kautta.
Lakon aikana yliopiston kampukset ja ravintolat ovat normaalisti auki. Lakkopäivänä Tampereen yliopiston keskustakampuksella Päätalon edessä järjestetään lakkoon liittyvää ohjelmaa.
Neuvotteluja helmikuusta lähtien
Yliopistotyönantajia edustava Sivista (Sivistysala ry) ja palkansaajaliitot JUKO ry, Pro ry ja JHL ry ovat neuvotelleet yliopistojen yleisestä työehtosopimuksesta helmikuun alusta lähtien. Sopua on haettu valtakunnansovittelija Anu Sajavaaran johdolla 24.huhtikuuta alkaen.
Aiemmin yliopistolle jätettiin lakkovaroitus, mikäli sopua Suomen kolmentoista yliopiston työntekijöiden työehdoista ja palkankorotuksista ei synny. Yliopistot työllistävät yhteensä 35 000 työntekijää.
Neuvotteluosapuolet eivät ole päässeet päässeet sovintoon, joten lakko toteutuu.
Tiukka neuvottelutilanne
Palkansaajaliitto JUKO ry:n neuvottelupäällikkö Katja Aho kommentoi, että tilanne neuvottelupöydässä on tiukka.
”Avoimia kysymyksiä ja näkemyseroja on sen verran, että edellytyksiä sovintoesitykselle ennen lakkoa ei ollut”, Aho kertoo.
Neuvotteluissa on palkansaajapuolen mukaan kaksi keskeistä haastetta. Ahon mukaan toinen niistä koskee työnantajapuolen palkkatarjousta, joka ei ole yleiskorostusten osalta yleisen linjan mukainen.
”Toinen iso kysymys on se, että työnantajapuoli tavoittelee työaikamääräysten muuttamista”, Aho avaa.
Hänen mukaansa työnantajapuoli hakee työaikamääräysten muuttamista ja samassa yhteydessä palkansaajapuolen näkemyksen mukaan opetusmäärien nostamista.
”Käytännössä se esitys, mikä heillä on nyt pöydällä tarkoittaisi sitä, että opettajat joutuisivat opettamaan 2–3 kertaa enemmän kuin tällä hetkellä.”
Kaivataan päivitystä
Yliopistotyönantajia edustavan Sivistan työmarkkinajohtaja Hanne Salosen mukaan palkansaajapuolen toiveeseen kolmen vuoden ajalle sijoittuvasta noin 8 prosentin sopimuskorotuksesta on vastattu jo maaliskuussa käydyissä neuvotteluissa.
”Eriävää mielipidettä on ollut siitä, kuinka paljon jaamme siitä yleiskorotuksena, joka olisi jokaiselle sama, ja kuinka paljon paikallisina erinä, jotka jaetaan esimerkiksi hyvien suoritusten perusteella.”
Salosen mukaan tarkoituksena ei ole nostaa henkilöstön opetusmääriä tai aiheuttaa työkuormaa, josta ei työajan puitteissa selviäisi.
Hän toteaa, että työehtosopimuksen nykyiset kontaktiopetusta koskevat määräykset eivät tunnista esimerkiksi oppimisalustalle rakennettavaa opetuskokonaisuutta eikä työn kuormitus ei synny vain kontaktiopetuksesta.
Salonen sanoo, että opetustehtävien, jotka eivät sisällä kontaktiopetusta, työmäärää ja kuormitusta ei mitata tai määritellä nykyisessä työehtosopimuksessa.
”Kontaktiopetustuntikatto on käsite, joka on luotu 1990-luvulla, jolloin oli vain kasvokkain tapahtuvaa opetusta. Olemme esittäneet, että toisimme sinne määreet, jotka mittaisivat nykyajan opetusta.”
Tavoitteena on Salosen mukaan saada yliopistojen tes-määräykset tälle vuosituhannelle. ”Haluamme saada kaiken työn näkyväksi, ja pois siitä näkemyksestä, että kontaktiopetus olisi arvokkaampaa kuin muu pedagogisesti laadukas opetus.”
Neuvottelut osapuolten välillä jatkuvat torstaina.
Päivitys 6.toukokuuta kello 17.54: Täydennetty artikkelia Salosen kommenteilla.