Paavi Leo XIV haluaa lisää maallikoita ja erityisesti naisia kirkon johtotehtäviin.
STT
Uusi paavi Robert Francis Prevost eli Leo XIV edustaa jatkuvuutta, sanoi Helsingin yliopiston kirkkohistorian dosentti Mikko Ketola torstai-iltana. Hän on Ketolan mukaan monissa asioissa samoilla linjoilla edellisen paavin Franciscuksen kanssa.
”Hän on samaa mieltä esimerkiksi ilmastokysymyksissä, jotka olivat Franciscukselle tärkeitä. Hän on myös samaa mieltä siitä, että maallikoita ja erityisesti naisia pitäisi saada enemmän kirkon johtotehtäviin ja hallintoon”, Ketola sanoi.
Naisten papeiksi vihkimistä Prevost ei kannata.
69-vuotias Prevost on ensimmäinen yhdysvaltalainen paavi. Suurimman osan urastaan hän on työskennellyt Perussa, ja hänellä on Ketolan mukaan Perun kansalaisuus.
”Hän ei ole leimautunut tyypilliseksi amerikkalaiseksi. Tähän saakka on ollut vähän sellainen ajatus, että amerikkalaista ei voida valita paaviksi, koska se toisi yhdelle suurvallalle tärkeän aseman kirkon johdossa.”
Ketola ei usko, että valinnasta on erityistä etua Yhdysvalloille. Prevost on hänen mukaansa luultavasti saanut konklaavissa myös eteläamerikkalaisten kardinaalien ääniä.
”Hän on sillä tavalla eteläamerikkalaistunut. Luulen, että hän on koko maailman paavi täydestä sydämestään.”
Prevost on neljäs ei-italialainen paavi peräjälkeen. Tämä kuvaa Ketolan mukaan katolisten suurta määrää Euroopan ulkopuolella.
Paavius muuttaa ihmistä
Ketola kertoo, että Leo on yksi suosituista paavien nimistä. Edellinen paavi Leo eli Leo XIII oli tehtävässään vuosina 1878–1903.
”En tiedä, haluaako Prevost sanoa tällä jotakin siitä, että edellisellä Leolla oli ominaisuuksia, joita hän pitää erityisen hyvinä. Edellinen Leo kehitti paljon katolisen kirkon sosiaaliopetusta ja yhteiskunnallista opetusta.”
Paavius muuttaa ihmistä, Ketola sanoo.
”Franciscus tunnettiin vielä Argentiinassa hieman happamana, kun taas paavina hänet tunnettiin hymyilevänä ja huumorintajuisena. Paavius on selkänoja, joka antaa tukea. Siihen tulee jostakin voimia.”