Sotilasmenojaan nosti viime vuonna yli sata maata. Kasvu oli nopeinta sitten kylmän sodan lopun eikä näytä hidastuvan.
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Sotilasmenojen määrä kasvoi maailmalla 9,4 prosenttia vuonna 2024, yhteensä 2390 miljardia euroa, kertoo Tukholman rauhantutkimusinstituutti Sipri.
Yli 100 maata nosti sotilasmenojaan, joista viisi maata vastasi kolmesta viidesosasta: Yhdysvallat, Kiina, Venäjä, Saksa ja Intia.
Pääkirjoitus arvioi, että uusi kilpavarustelu keskittyy tekoälyyn ja dataan, mikä voi tuottaa merkittäviä siviiliteknologioita.
Sotilasmenojen määrä kasvoi maailmalla 9,4 prosenttia vuonna 2024. Rahaa sotilasmenoihin käytettiin yhteensä 2390 miljardia euroa, kertoo Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin Siprin maanantaina julkaisema vuosiraportti. Sotilasmenojen kasvu oli nopeinta sitten kylmän sodan päättymisen. Kiihkeintä kasvu oli Lähi-idässä ja Euroopassa, jonka sotilasmenoja nostivat erityisesti Venäjä hyökkäyssodallaan ja Ukraina puolustustaistelullaan.
Kaikkiaan sotilasmenojaan nosti Siprin mukaan yli 100 maata. Kolme viidesosaa menoista tuli viideltä maalta: Yhdysvalloilla, Kiinalta, Venäjältä, Saksalta ja Intialta. Saksan nosti kärkilistalle vuonna 2022 perustettu 100 miljardin euron puolustusrahasto. Saksa myös pysyy kärkiviisikossa tänä vuonna päättämällään 1000 miljardin euron investointipaketilla puolustukseen, infrastruktuuriin, digitalisaatioon ja ympäristöinvestointeihin.
Suomi nosti sotilasmenojaan 16 prosentilla ja pääsi niissä viime vuonna 2,3 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Suomessakin suunta on yhä ylöspäin. Vuoteen 2030 mennessä Suomen puolustusmenojen arvioidaan olevan noin 3 prosenttia bkt:sta.
Pohjimmiltaan on surullista, että ihmiskunta sijoittaa näin suuren summan aseisiin, armeijoihin ja sotilasinfrastruktuuriin. Jos samat rahat käytettäisiin puhtaan siirtymän kiihdyttämiseen, ratkaistaisiin samalla suuri osa ihmiskunnan olemassaolon ongelmista.
Alakulo asevarustelusta kannattaa silti pitää aisoissa. On hyvä muistaa, että esimerkiksi kylmä sota tuotti paitsi globaalin ydinsodan pelon, myös valtavan teknologisen loikan. Puolustus- ja hyökkäysteknologioita suunniteltaessa syntyivät tietokoneet, satelliitit, internet, koko digitaalinen vallankumous ja lukemattomia muita innovaatioita. Sama toistuu uudessa kilpavarustelussa.
Vaikka Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainassa perinteisen kineettisen voiman, eli tykistön kranaattien, rakettien ja ohjusten merkitys on suuri, vielä sitäkin suurempi voima on datalla. Sodan voittaa se, joka tehokkaimmin osaa tiedustella, louhia ja jalostaa dataa taistelukentältä ja vihollisen yhteiskunnasta.
Uusi varustelukilpa käydään käytännössä tekoälystä, jonka polttoaineena on data. Asejärjestelmät syntyvät sivutuotteena tekoälykilpailusta. Se synnyttää kaksikäyttöteknologioita ja nostaa niillä tuottavuutta myös siviilitaloudessa. Varusteluinvestointeja hirvitellessä ei auta muu kuin lohduttautua sillä, että rinnan niiden myötä syntyvät siviiliteknologiat ovat kuitenkin lopulta aseita merkittävämpiä ihmiskunnalle.