Orpo puolusti pääministerin haastattelutunnilla myös Arto Satosen ehdokkuutta Kelan pääjohtajaksi. Hänen mielestään poliittisuus ei voi olla este valinnalle.
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Pääministeri Petteri Orpo puolusti hallituksen kahden miljardin euron veronalennuspakettia Ylen pääministerin haastattelutunnilla.
Orpon mukaan suurituloisten verotuksen keventäminen kannustaa suurituloisia ihmisiä, kuten lääkäreitä, tekemään viisipäiväistä työviikkoa.
Orpo puolusti myös kokoomuksen työministerin Arto Satosen ehdokkuutta Kelan pääjohtajaksi ja sanoi, ettei poliittisuus voi olla este valinnalle.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) myönsi Ylen pääministerin haastattelutunnilla, että hallitus ottaa valtavassa veropaketissaan riskin.
”Kyllä, tähän liittyy riskiä. Mutta suurempi riski olisi olla tekemättä mitään. Suomen päämarkkina-alueet Keski-Euroopassa ovat taantumassa, Venäjän raja on kiinni, kauppasodan tuoma epävarmuus heikentää meidän tilannettamme.”
Hallitus teki kehysriihessään tällä viikolla noin kahden miljardin euron veronalennuspaketin. Hallitus muun muassa keventää ansiotuloverotusta ja laskee yhteisöveron 20 prosentista 18:aan.
Lue lisää: 3 000 euron palkalla iso veroale – Näin paljon enemmän palkastasi jää käteen, kokeile itse
Paketti katetaan osin menosäästöillä, ja hallitus myös laskee, että veroale maksaa itsensä takaisin osittain niin sanotuilla dynaamisilla vaikutuksilla.
Hallitus joutuu kuitenkin ottamaan rahaa myös Valtion eläkerahastosta, jotta hallituskauden lopussa velkasuhde ei kasvaisi. Velkasuhteen tosin odotetaan lähtevän uudestaan kasvuun heti seuraavalla hallituskaudella.
Taloustieteilijät ovat arvioineet, että on olemassa riski sille, että veronalennukset loppujen lopuksi kasvattavat julkista velkaa. Oppositio on ottanut tilanteesta ilon irti.
”Velkaantumista kiihdytetään nyt lujaa. Kasvuriihi olikin velankasvuriihi”, sanoi keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen lauantaina puoluevaltuuston kokouksessa.
Orpo kiistää, että velkasuhde kasvaisi kehysriihen päätöksillä.
”Nämä päätökset eivät lisää velanottoa. Talouspolitiikkamme ei ole muuttunut.”
Orpon mukaan hallitus uskoo ”vahvasti” siihen, että veroalennukset lisäävät ihmisten kannusteita ottaa vastaan työtä ja yritysten kannusteita investoida ja työllistää. Tätä tarkoitetaan, kun puhutaan dynaamisista vaikutuksista.
Korkeat marginaaliverot ovat Orpon mukaan saaneet suurituloiset ihmiset Suomessa kieltäytymään lisätöistä. Nyt suurituloisten verotusta kevennettiin niin, että lisätulosta maksettava niin sanottu marginaalivero voi olla korkeintaan 52 prosenttia.
”Saamme lääkärit tekemään taas viisipäiväistä työviikkoa.”
Orpolta kysyttiin myös kehysriihen menoleikkauksista. Hallitus päätti muun muassa poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden.
Orpolta kysyttiin, onko hallituksen viesti se, että se ei pidä tärkeänä palkansaajien järjestäytymistä ammattiliittoihin.
”Totta kai me pidämme tärkeänä, mutta jokainen voi itse tehdä sen valinnan. Minusta jokaisen palkansaajajärjestön pitää huolehtia siitä, että heidän oma toimintansa on niin vetovoimaista, että palkansaajat haluavat kuulua liittoon. Heidän täytyy arvioida omaa toimintaansa. Tämä on veronmaksajien rahaa.”
Orpo puolusti myös korkeakoulujen perusrahoituksen leikkaamista. Yleisesti ajatellaan, että nimenomaan väestön korkeakoulutuksen lisääminen edistää talouskasvua, ja hallitus kokoontui tällä viikolla nimenomaan ”kasvuriiheen”.
”Mutta samaan aikaan lisäämme korkeakoulujen aloituspaikkoja, ja nimenomaan kasvualoille. Nämä ovat niitä keinoja, joilla hallitus voi ohjata resursseja koko maan näkökulmasta oikeaan suuntaan. Eli jos me haemme kasvu- ja avainaloja, joille aloituspaikkoja lisätään ja samaan aikaan leikataan perusrahoituksesta, niin silloin pyritään pitämään huolta kokonaisuudesta mutta saamaan voimaa niille aloille, joilla osaamista tarvitaan.”
Orpo kommentoi haastattelutunnilla myös Kelan pääjohtajan valinnasta syntynyttä kohua. Kelan valtuuston on määrä valita tiistaina uusi pääjohtaja. Kokoomusta on syytetty siitä, että se junttaa paikalle omaa ehdokastaan, työministeri Arto Satosta poliittisin perustein. Kelan hallitus katsoi pätevimmäksi hakijaksi Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Melan toimitusjohtajan Heli Backmanin.
Orpon mukaan poliittisuus ei voi olla este valinnalle, ja Satonen on hänen mukaansa perehtynyt sosiaaliturva-asioihin ja muun muassa ministerin pestissä osoittanut pätevyytensä tehtävään.
”Tässä on ollut melkoinen näytelmä, eikä se johdu yksinomaan Arto Satosesta tai hänen viiteryhmästään. On toinen keskustelu, ovatko poliittiset virkanimitykset ylipäänsä oikeita”, Orpo sanoi.