Moro luontotohtori ratkoo joka viikko pirkanmaalaisia luontokysymyksiä.
Moro, Vapriikki
Luontotohtorille voi lähettää pähkäiltävää valokuvan kera moro@aamulehti.fi-sähköpostiin. Kuva on tunnistamisen kannalta tärkeä asia.
Kerro myös, millä paikkakunnalla ja millaisessa paikassa havainto on tehty. Liitä kysymykseen tieto luontohavainnon ajasta sekä eliön kokoarvio.
Luontotohtori setvii vain Pirkanmaalla tehtyjä havaintoja.
Moron luontotohtori on Tomi Kumpulainen, joka on Tampereen luonnontieteellisen museon intendentti.
Lukijan kysymys: Kesähelteillä (+29C) voi tapahtua mitä vaan, mutta mikä kumma nokkosperhosella on mielessä, kun oli tonkimassa orvokkiruukusta jotakin pitkän kielensä (?) kanssa?
Kukkaruukussa on ihan tavallista kesäkukkamultaa, ja pinnalle ripottelin pari päivää sitten kanankakkarakeita. Tähän asti olen uskonut perhosten juovan mettä, mutta kanankakkako tuota kaveria noin houkutti? Aika siinä kuuden aikaan ja paikka mökkini terassin kaide vähän matkaa Tampereelta Oriveden suuntaan.
Luontotohtori vastaa: Kuvassa on pikkuhäiveperhonen, joka on aika uusi lisä Pirkanmaan perhoslajistoon. Sitä on tavattu täällä satunnaisesti noin 10 vuoden ajan, mutta vasta vuoden – parin ajan on laji ollut vakituinen. Nähtäväksi jää, tuleeko siitä pysyvä laji tänne.
Pikkuhäiveperhonen ja ”isoveljensä” häiveperhonen ovat ravinnonkäytöltään esimerkiksi nokkosperhosesta ja sinisiivistä poikkeavia. Häiveperhoslajit eivät juuri käy kukilla, vaan imevät puiden lehdiltä kirvojen mesikastetta. Mesikasteesta kuitenkin puuttuvat kivennäisaineet, joita perhoset tulevat varsinkin lämpiminä päivinä (jolloin nestettä ja mineraaleja tarvitaan enemmän) imemään kostean maan pinnasta.
Myös eläinten jätökset tai jopa raadot voivat silloin houkuttaa niitä, samasta syystä.