Erityisesti pieni- ja keskituloisten palkansaajien verotus kevenee ja palkasta käteen jäävä osuus kasvaa hallituksen ratkaisuilla.
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Suomen talouskasvua ei saada aikaan veroja kiristämällä, vaan luomalla vahvempia edellytyksiä kasvulle, kirjoittaa kansanedustaja Miko Bergbom.
Yhteisöveron laskeminen antaa pienille ja keskisuurille yrityksille lisää pelivaraa investoida ja palkata työntekijöitä.
Nyt tehtävät päätökset ovat harppaus oikeaan suuntaan.
Suomen talous on polkenut paikallaan lähes kaksi vuosikymmentä, vaikka hallitukset ovat vaihtuneet ja reseptit paperilla muuttuneet. Todellisuudessa linja on pysynyt pitkälti samana: verotusta on kiristetty, julkishallintoa kasvatettu ja talouden elvyttämistä kokeiltu jos jonkinmoisilla tukipaketeilla. Tulokset puhuvat puolestaan – kasvua ei ole syntynyt. Samalla hyvinvointiyhteiskunnan kulut ovat jatkaneet kasvamistaan.
Talouskasvua ei saada aikaan veroja kiristämällä, vaan luomalla vahvempia edellytyksiä kasvulle. Kasvu syntyy siellä, missä ihmiset tekevät työtä, perustavat yrityksiä ja investoivat tulevaisuuteen. Hallituksen linja on selkeä: työnteon ja yrittämisen kannustimia lisätään, ja verotusta kevennetään historiallisella tasolla. Erityisesti pieni- ja keskituloisten palkansaajien verotus tulee nyt kevenemään, ja palkasta käteen jäävä osuus tulee kasvamaan.
Samaan aikaan helpotusta on luvassa yrittäjille. Yhteisöveroa lasketaan, mikä antaa erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille lisää pelivaraa. Yritykset voivat investoida, palkata työntekijöitä ja kasvattaa liiketoimintaansa, kun verotus ei syö kasvun siemeniä heti alkuunsa.
Euroopassa on viimeisten vuosien ja vuosikymmentenaikana käyty laajamittaista valtiontukikilpailua, jossa suuret maat jakavat miljarditolkulla tukia omalle teollisuudelleen. Suomella ei ole varaa osallistua tällaiseen kilpavarusteluun samassa mittakaavassa. Siksi Suomen on kilpailtava investoinneista muulla tavalla – ennen kaikkea ennustettavalla ja kohtuullisella verotuksella. Kohtuullinen verokanta – jossa yrityksiä ei veroteta henkihieveriin – on ennen kaikkea tolkullinen keino varmistaa, että Suomi pysyisi houkuttelevana paikkana niin kotimaisille kuin ulkomaisille investoinneille.
Markkinat ohjaavat rahavirtoja julkista hallintoa tehokkaammin. Kun yksilöille ja yrityksille jää enemmän rahaa omaan käyttöönsä, raha kiertää taloudessa aidosti tuottavaan toimintaan. Tämä luo työpaikkoja, liiketoimintaa ja ennen kaikkea uutta kasvua, jota ei saada aikaan veronkiristyksillä eikä poliittisesti ohjatulla rahanjaolla.
Hallitus tekee päätöksiä määrätietoisesti ja linja on kirkas: on aika palauttaa usko työn ja yrittämisen merkitykseen. Vuosikausia jatkuneet kokeilut julkistalouden alijäämän paikkaamisesta veronkorotuksilla eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Nyt on aika kääntää suunta ja luoda edellytyksiä kasvulle.
Talouskasvu ei synny hallinnollisista uudistuksista tai tukiohjelmien monimutkaisista rakenteista, vaan arkisesta tekemisestä. Siitä, että ihmisellä on kannuste mennä töihin ja yrittäjällä rohkeus investoida. Kun riski ja työ palkitaan, syntyy innovaatioita ja kasvuun tähtäävää toimintaa. Näiden päätösten ytimessä on yksinkertainen ajatus: Suomessa työnteon ja yrittämisen täytyy olla kannattavaa, ja siihen täytyy kannustaa.
Vain kasvun kautta voimme pitkäjänteisesti turvata hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen. Ilman kasvua joudumme loputtomaan leikkausten ja veronkiristysten kierteeseen, jossa palvelut rapautuvat ja tulevaisuudenusko kuihtuu. Nyt tehtävät päätökset ovat harppaus oikeaan suuntaan.
Puoliväliriihi osoittaa, ettei hallitus ole jäänyt pyörittelemään peukaloitaan vaan ryhtynyt toimiin. Talouskasvulle luodaan viimeinkin edellytyksiä, joita olisi pitänyt luoda jo vuosikymmeniä sitten.
Miko Bergbom
kansanedustaja, perussuomalaiset