Koulukaverin esimerkki hämmästytti Antti Pimiää niin, että hän halusi itsekin aloittaa pianon­soiton – kilpailee nyt Tampereen piano­kilpailussa

Tampereen pianokilpailuun osallistuvan Antti Pimiän päivät kuluvat koulussa ja pianon äärellä. Tähtäimessä on ura pianistina.

Aamulehti

Lue tiivistelmä

Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.

Kangasalalainen Antti Pimiä, 17, osallistuu Tampereen valtakunnalliseen pianokilpailuun 5.-15. toukokuuta.

Pimiä aloitti pianonsoiton 10-vuotiaana luokkakaverin innoittamana ja tähtää nyt pianistin uralle.

Lukiolaisen päivät kuluvat koulun, konservatorion ja harjoittelun parissa.

Kangasalalainen pianonsoiton opiskelija Antti Pimiä, 17, saa urheilutermein kotikenttäedun, kun Tampereen valtakunnallinen pianokilpailu mitellään kolmannen kerran. Kilpailu alkaa maanantaina 5. toukokuuta ja kestää kymmenen päivää.

Mikä motivoi mukaan vaativaan kisaan?

”Haluan haastaa itseäni. Lisäksi kisa järjestetään kätevästi Tampereen konservatoriolla, jossa opiskelen. Sekin helpotti päätöstä osallistua.”

Olet aiemmin osallistunut menestyksellä pienempiin kilpailuihin. Millaisena koet kilpailutilanteen?

”Kilpailutilanne voi olla erilainen kuin tavallinen konserttitilanne. Se on jännittävämpää, jos ei ole tottunut, että siellä on tuomareita kuuntelemassa. Pyrin siihen, että jännityksen pystyy käyttämään hyväksi ja saamaan esityksestä vielä elävämmän.”

Tampereen kilpailussa on kolme erää, joissa on hyvin erilainen ohjelmisto. Miten valitsit ohjelmistosi?

”Olen valinnut sellaisia kappaleita, joita olen soittanut jo aiemmin ja sitten sellaisia, joita halusin muutenkin soittaa kevään aikana. Opettajani Annika Hautamäki-Hänninen kehui valintoja hyviksi.”

Antti Pimiä soittaa pianoa joka päivä muutaman tunnin ajan.

Ohjelmassasi on pakollisten romanttisten virtuoosikappaleiden ja klassikoiden ohessa aika paljon uutta musiikkia, kuten esimerkiksi Cecilia Damströmin Characters. Miten löysit sen teoksen?

”Kuulin sen vuoden 2022 Madetoja-kilpailussa ja soitin kappaleen itse tämän vuoden Madetoja-kisassa. Se on mieluista soitettavaa, sillä se sisältää erityyppisiä luonnekuvia, joita on mukava yrittää toteuttaa pianolla.”

Jos finaalin pääset, siellä odottaa Sergei Rahmaninovin toinen pianokonsertto. Miksi valitsit juuri sen konserton?

”Se on kiva teos, joka istuu hyvin pianolle. Siinä piti miettiä myös teoksen vaikeutta siltä kannalta, että kuinka nopeasti sen saa opeteltua. Valitsin konserton vasta tammikuussa.”

Miten konserttoa harjoitellaan, kun orkesteria ei ole käytettävissä?

”Oppitunneilla opettaja soittaa orkesteriosuutta. Siten saa tuntuman siihen, miten osuudet saa yhteen, jos joskus pääsee soittamaan orkesterin kanssa.”

Luonteva alku

Aloitit pianonsoiton kymmenenvuotiaana eli hieman tavallista myöhemmin. Mikä oli innoittajana?

”Luokkakaverini Kangasalla soitti pianoa. Hän sanoi osaavansa soittaa jonkin kappaleen, mitä vähän epäilin. Kun hän sitten soitti sen, olin että vau, ihan uskomatonta ja siistiä. Siitä alkoi oma soittaminen.”

Oliko piano sinulle luonteva soitin heti alussa?

”En hirveän tarkkaan muista alkua, mutta kyllä se taisi olla. Aloittaessani en tosin osannut nuotteja ollenkaan. Muistan katselleeni Youtubesta joitakin kappaleita, kuten Mozartin Turkkilaisen marssin, ja yritin soittaa sitä.”

Käyt parhaillaan ensimmäistä luokkaa Tampereen klassillisessa lukiossa. Konservatorion ohessa olet mukana Nuorten pianoakatemian koulutuksessa ja käyt myös Teppo Koiviston pianotunneilla Sibelius-Akatemiassa. Miten koulun ja pianon vetäminen rinnakkain onnistuu?

”Vapaa-ajalla ei oikein ehdi kouluhommia tekemään, joten pyrin oppimaan asiat tunneilla. Vapaa-ajan lähinnä soitan pianoa. Menen usein koulusta suoraan konservatoriolle harjoittelemaan.”

Esikuvia ja tavoitteita

Keitä pianistiesikuvia sinulla on?

”Heitä on paljon. Jos muutaman nimen sanoisin: Grigori Sokolov, Víkingur Ólafsson, Svjatoslav Richer jaVladimir Horowitz.”

Kiinnostaako kevyempi musiikki?

”Kuuntelen lähinnä klassista, mutta mielelläni myös jazzia. Esimerkiksi Oscar Peterson on yksi suosikkejani. Jazzpianistien improvisointitaito on ihan mieletöntä.”

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

”Sibelius-Akatemiaan aion hakea, ehkä myös johonkin keskieurooppalaiseen taideyliopistoon.”

Olet Tampereen pianokilpailun nuorimpia soittajia, sillä yläikäraja on 30 vuotta. Millaisin tavoittein lähdet kilpailuun?

”Onhan tämä isoin kilpailu Suomessa Maj Lind -kilpailun jälkeen. Mukana on paljon hyviä pianisteja. Jos minulla joku tavoite on, se on päästä soittamaan kilpailuun valmistamaani ohjelmaa mahdollisimman paljon.”

Mikä kilpailu?

Tampereen pianokilpailu

Järjestäjä: Tampereen Pianoseura.

Tarkoitettu: Kilpailu on avoin 15–30-vuotiaille Suomen kansalaisille tai Suomessa vähintään kolme lukuvuotta yhtäjaksoisesti opiskelleille pianisteille.

Osallistujamäärä: 39 pianistia on ilmoittautunut mukaan.

Aikataulu: Alkuerät 5.–9. toukokuuta Tampereen konservatorion Pyynikkisalissa, välierät 10.–11. toukokuuta Pyynikkisalissa ja finaalit Tampere-talossa 14. ja 15. toukokuuta. Loppukilpailussa pianistien kanssa soittaa Jan Söderblomin johtama Tampere Filharmonia.

Tuomaristo: Matti Raekallio, Heini Kärkkäinen, Stefan Bojsten, Naoko Ichihashi, Mihkel Poll.

Pääpalkinnot: 1. palkinto 12 500 euroa, 2. palkinto 9 000 euroa, 3. palkinto 6 000 euroa.

Pääsy: Opiskelijat pääsevät kuuntelemaan ilmaiseksi kilpailun alkueriä. Muut erät maksullisia.

source

Jätä kommentti