Kun Puolustusvoimat julkisti tuleville varusmiehille suunnatun Ylipäällikön kunto-ohjelman, MS-tautia sairastava somevaikuttaja ja entinen kilpaurheilija ärähti. Liikuntasuositusten laiminlyönti ei aina johdu laiskuudesta.
Aamulehti
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Liikuntasuositusten laiminlyönti ei aina johdu laiskuudesta, kirjoittaa toimittaja Kaisa Järvelä.
Kaikki eivät pysty noudattamaan liikuntasuosituksia arjessaan.
Liikuntaan kannustavat viestit voivat ahdistaa tai ärsyttää niitä, jotka eivät pysty liikkumaan.
Paras määrä liikuntaa on se, mikä itselle on mahdollinen, Järvelä kirjoittaa.
Jos saan vapaasti valita, mitä vapaa-ajallani teen, lähden useimmiten treenaamaan. Harva asia tuottaa itselleni niin suurta mielihyvää kuin riittävän raskas treeni. Sen jälkeen energiaa on enemmän, oma keho tuntuu paremmalta ja arki vastuineen ja metatöineen rasittaa vähemmän.
Viime viikkoina liikunnan hyödyistä ja liikkumattomuuden haitoista on uutisoitu paljon.
Helsingin Sanomissa tutkija Päivi Kolu sanoi 21. huhtikuuta, että yhteiskunnan maksettavaksi kertyy joka vuosi 3,2 miljardia euroa, koska liikumme liian vähän. Jo viikkoa aikaisemmin Puolustusvoimat uutisoi, että Tasavallan presidentti Alexander Stubb kannustaa nuoria liikkeelle. Ylipäällikön harjoitusohjelma kannustaa nuoria rakentamaan paitsi inttikuntoa, myös pysyviä liikuntatottumuksia.
Puolustusvoimien tiedotteessa Stubb julisti, että tunti liikuntaa tuo hänen filosofiansa mukaan kaksi tuntia energiaa päivään.
Tieteelliseen tutkimukseen perustuvien liikuntasuositusten mukaan kevyesti hengästyttävää reipasta liikuntaa tulisi harrastaa 2,5 tuntia viikossa. Vaihtoehtona on harrastaa puolet vähemmän rasittavaa, eli selvästi hengästyttävää liikuntaa. Tämän lisäksi pitäisi vielä tehdä lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävä treeni kahdesti viikossa.
Terveydestään kiinnostuneen on epäilemättä syytä suhtautua suositukseen tosissaan, samoin kuin vaikkapa ravitsemussuosituksiin. Liikuntaan kannustavassa viestinnässä olisi kuitenkin hyvä muistaa, että kaikki eivät omassa arjessaan syystä tai toisesta pysty noudattamaan suosituksia.
MS-tautia sairastava somevaikuttaja ja entinen kilpaurheilija Sandra Kurki kiehahti Ylipäällikön harjoitusohjelman viestinnästä ja julkaisi Instagramissa postauksen, jossa totesi liikuntaviestinnän olevan toimintakykynormatiivista. Sen perustana tuntuu hänestä olevan oletus, että kaikilla on hyvä toimintakyky psyykkisesti ja fyysisesti.
Sellaiset viestit liikunnasta puhuttelevat varmasti eniten meitä, jotka liikumme jo valmiiksi paljon – koska olemme etuoikeutettuja ja voimme. Ihmistä, joka ei pysty, jaksa tai ehdi liikkua, samat viestit todennäköisesti lähinnä ahdistavat tai ärsyttävät.
Joskus keho on niin ylikierroksilla, että raskas liikunta ei tee hyvää. Joskus sairaus rajoittaa liikuntaa merkittävästi. Joskus arki on hetkellisesti niin kiireistä, että liikkumaan ei ehdi niin paljon kuin haluaisi tai pitäisi. Silloin ei ole järkeä yrittää yltää liikuntasuosituksiin saatikka kokea syyllisyyttä omasta tilanteesta. Silloin kannattaa miettiä, sopisiko omaan arkeen edes jonkinlainen liikunta edes joskus – paras määrä on se, mikä itselle on mahdollinen.
Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.