Kolumni | Hankin älykellon ja yllätyin sen mullistavasta vaikutuksesta arkeeni

Tarvitsenko todella älykelloa kertomaan minulle, miten hyvin olen nukkunut? Käykö pian niin, etten edes koe urheilleeni, jos kello ei ole tallentanut treeniä, pohtii toimituspäällikkö Jutta Högmander.

Lue tiivistelmä

Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.

Tarvitsenko todella älykelloa kertomaan minulle, miten hyvin olen nukkunut? pohtii toimituspäällikkö Jutta Högmander.

Älykello seuraa tarkasti unen laatua ja liikuntaa, mutta voi tehdä elämästä suorittamista.

Kellon pelillisyys motivoi tekemään hyviä valintoja arjessa.

Elämän pitää olla muutakin kuin jatkuvaa suorittamista, kirjoittaa Högmander.

Olen harkinnut älykellon ostamista jo vuosia. Ajatus ranteeseen kytketystä hyvinvointivalmentajasta on kuitenkin epäilyttänyt. Haluanko isoveljen tarkkailevan elintoimintojani yötä päivää? Haluanko edes tietää niin tarkasti, mitä kehossani tapahtuu?

Kun vastaan sattui sopiva kello ale-hintaan, päätin silti kokeilla.

Kun aamulla herään, kello toivottaa huomenet ja kertoo, miten hyvin tai huonosti olen lukujen valossa nukkunut. Tiedän tarkkaan unen keston, REM-unen ja syvän unen määrän, sydämen sykkeen ja hengityksen tiheyden. Sitä kello ei kerro, tunnenko oloni levänneeksi, mutta luvut saattavat salakavalasti vaikuttaa siihen.

Päivän aikana kello mittaa sitä, kuinka aktiivinen olen: miten paljon otan askeleita, paljonko kaloreita palaa. Liikuntasuorituksen aikana kello seuraa tarkasti sydämen sykkeen vaihteluita. Se yhdistää treenidatan unidataan ja kertoo, onko kuorma sopiva.

Työpäivän mittaan kello muistuttaa, ettei liika istuminen ole hyvästä ja käskee liikkua. Tosin kokeneemmat älykelloharrastajat ovat jo kertoneet, että kelloa pystyy huijaamaan heiluttamalla hetken kättä ilmassa.

Illalla kello kehottaa minua aloittamaan rauhoittumisen, kun nukkuma-aika lähestyy.

Kaikki tämä on toki pelillistetty. Ajan päivän aikana kiinni itse asettamiani tavoitteita. Kun saavutan tavoitteeni vaikka treeniminuuttien määrässä, kello kehuu saavutustani. Se on yllättävän motivoivaa.

Minuun kellon pelimäisyys tepsii. Teen ylimääräisen kävelylenkin, jos treenitavoite ei täyty. Juon aiempaa enemmän vettä, koska sille on tavoite. Olen iltavirkku, mutta nukkumaankin tulee mentyä aiemmin, kun olen määritellyt unen kestolle, arvasit kyllä, tavoitteen.

Mitään salatietoa kellon ohjeistuksissa ei ole. Järkevä aikuinen tietää, että unta ja liikuntaa on saatava tarpeeksi ja sopivassa suhteessa. Itseäni kello auttaa arkipäivän hyvien valintojen tekemisessä muistuttelemalla asioista sopivalla hetkellä.

Tiedostan, että elän kellon kanssa vielä auvoisaa kuherruskuukautta. Epäilen, että pidemmän päälle kellon muistutukset ja oman elämän suorittaminen tavoitteiden avulla saattavat alkaa pänniä. Tarvitsenko todella älykelloa kertomaan minulle, miten hyvin olen nukkunut? Käykö pian niin, etten edes koe urheilleeni, jos kello ei ole tallentanut treeniä? Tätä kolumnia kirjoittaessa tunnen oloni hieman epämukavaksi, koska kello jäi vahingossa kotiin ja tavoitteet jäävät nyt todennäköisesti tältä päivältä saavuttamatta. Olenko älykelloni orja? Samassa liemessä on yllättävän moni.

Ainakin loman ajaksi kytken nalkutuksen pois päältä. Elämän pitää olla muutakin kuin jatkuvaa suorittamista ja kellon hypistelyä.

Kirjoittaja on Aamulehden toimituspäällikkö.

source

Jätä kommentti