Hallituksen niin sanottu puoliväliriihi järjestetään tiistaina ja keskiviikkona. Tämä tulevista päätöksistä toistaiseksi tiedetään.
Hallitus käy tiistaina ja keskiviikkona tärkeät neuvottelut valtion rahankäytöstä ja julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026–2029. Niin sanotun puoliväliriihen päätöksiä on pohjustettu pitkään, ja tulevista päätöksistä tiedetään jo nyt jotain.
Luvassa tuntuvia veronkevennyksiä
Tähän saakka hallitus on pyrkinyt tasapainottamaan Suomen julkista taloutta päättämällä lukuisista menoleikkauksista ja veronkiristyksistä. Tällä viikolla tähän tulee muutos.
Nyt hallitus aikoo päättää tuntuvista veronkevennyksistä kiihdyttääkseen Suomen pitkään laahannutta talouskasvua. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps,) kertoi viime viikolla hallituksen keventävän palkansaajien ansiotuloverotusta ja pohtivan myös yhteisöveron keventämistä.
Helsingin Sanomien lähteiden mukaan hallitus suunnittelee yhteisöveron keventämistä kahdella tai kolmella prosenttiyksiköllä 17–18 prosenttiin. Yhteisöveroa kannetaan yritysten ja yhteisöjen tuloksesta.
Ansiotuloveron kevennyksen suuruudesta vielä ole tietoa. Todennäköisesti niin pieni-, keski- kuin suurituloistenkin palkansaajien verotusta kevennetään.
Hallitus pyrkii pitämään kiinni velkatavoitteestaan
Verotuksen keventämisestä huolimatta hallitus aikoo pitää kiinni tavoitteestaan vakauttaa velkasuhde hallituskauden loppuun mennessä.
Käytännössä ”vakauttaminen” tarkoittaa hallitukselle sitä, ettei julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen saa olla vuonna 2027 suurempi kuin vuonna 2026. Vuodesta 2027 eteenpäin ennustettu velkasuhde saa jälleen kasvaa, eli hallitus tavoittelee vain hyvin lyhytaikaista ”vakauttamista”.
Veronkevennyksiä rahoitetaan veronkiristyksillä ja leikkauksilla
Hallitus uskoo, että ansiotuloverotuksen ja yhteisöveron kevennykset rahoittavat osin itse itsensä. Toisin sanoen veronkevennysten talouskasvua kiihdyttävä vaikutus pienentää valtion kassaan syntyvää lovea. Arvioita hallitukselle on tehnyt valtiovarainministeriö.
Koska valtiovarainministeriö ei kuitenkaan usko veronkevennysten rahoittavan kokonaan itse itseään, pitää hallituksen päättää satojen miljoonien eurojen edestä uusia menoleikkauksia ja veronkiristyksiä. Muutoin tavoite velkasuhteen väliaikaisesta vakauttamisesta karkaisi.
Uusien säästöjen kohdentumisesta ei vielä tiedetä juuri mitään.
Hallitus aikoo toimituksen tietojen mukaan ainakin poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Muutos kasvattaisi vuotuisia verotuloja alustavan arvion mukaan noin 190 miljoonaa euroa.
Puolustusmenoja kasvatetaan roimasti
Hallitus kertoi huhtikuun alussa linjanneensa, että Suomen puolustusmenot kasvatetaan kolmeen prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2029 mennessä. Se tarkoittaa noin kolmen miljardin euron lisäystä puolustusmenoihin vuonna 2029.
Rahaa on tarkoitus käyttää ennen kaikkea maavoimien hankintoihin.
Tiistain ja keskiviikon puoliväliriihessä hallitus aikoo päättää, että puolustusmateriaalihankintojen tilausvaltuutta kasvatetaan tämän vuoden noin puolesta miljardista eurosta ensi vuonna jopa noin viiteen miljardiin euroon.
Kun tilauksia ensi vuonna tehdään, niitä alkaa tulla maksettaviksi joidenkin vuosien päästä. Siksi puolustusmenot kasvavat tuntuvasti vuodesta 2029 alkaen. Suurten puolustuspanostusten rahoittaminen jää siis tulevien hallitusten murheeksi.