Ei hovimuusikko vaan hoivamuusikko. Sellaiseksi voi kuvata ranskalaista Bernard Belhachea. Hän käy soittamassa pianoa kahdessa hoivakodissa ja haluasi viedä elävän musiikin hyötyjä muuallekin. Eteen tuli kuitenkin yksi ongelma.
Muistisairas, joka ei puhu mitään, alkaa yllättäen laulaa tuttua sävelmää. Ihminen, joka ei liiku, lyö nyt jalalla rytmiä ja taputtaa polvea musiikin tahtiin. Hymy kohoaa huulille.
Musiikin voima voi olla hätkähdyttävä, ja tämän tietää ranskalainen, Sastamalassa asuva Bernard Belhache. ”Päivä on pelastettu, kun näkee ihmisten reaktiot.”